Piginneqatigiiffiit aningaasalersuinissaannut periarfissat

Nalinginnaasumik paasissutissiineq 

Piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut inatsisaat 1. januaari 2018-imi atulersinneqarpoq. Inatsisip atulersinneratigut piginneqatigiilluni inissialiornerit il. il. ilaannakortumik aningaasaliiffigineqarnissaannut periarfissaqarputit.

Piginneqatigiiffinnik mikinerusunik pilersitsinissamut ajornaallisaaneq anguniarlugu, piginneqatigiilluni inissiat sanaartorneqarnissaannut imaluunniit sanaartukkanik nutaanik pisinissamut kommunimut aningaasaliissutissanik qinnuteqarsinnaavutit.

 

Aningaasaliinissamut periarfissat sisamat 

Piginneqatigiilluni inissiamik piginneqatigiiffiup ingerlatsinissaanut periutsit sisamaapput:
1. Piginneqatigiiffik nammineerluni sanatitsisuulluni sanaartorneq nammineq aallartisarlugu
2. Piginneqatigiilluni inissiat sanatitsisumit piginneqatigiiffiup pisiarippagit
3. Kommunip attartortittagaani attartortut attartukkatik piginneqatigiilluni inissiatut pigilerunikkit
4. Kommune inissialiorluni kingusinnerusukkut piginneqatigiilluni inissianngortinneqarnissaannik siunertaqarluni

 

1) Piginneqatigiiffik nammineq sanatitsisuuguni 

Piginneqatigiifffik nammineerluni aalajangersinnaavaa piginneqatigiilluni inissialiornissaq, tassani sanaartorneq nammineq aallartinneqassaaq.

Taarsigassarsiassat killingi
Amerlanerpaamik ataasiarluni taarsigassarsisoqarsinnaatitaavoq, tassanilu inissiap angissusaa 110 m2-iussaaq – aamma naak piginneqatigiilluni inissiat anginerugaluarpata.

Piginneqatigiilluni inissiat nutaat sanaartornissaannut aningaasartuutit taarsigassarsiarineqarsinnaasut amerlanerpaassapput m2-imut 20.000 koruunit, aamma naak sanaartornermut aningaasartuutit amerlanerugaluarpata.

Illit piginneqataasutut sanaartornerisa aningaasartuutaat katillugit 5 %-ii namminneq ataasiartumik akilissavatit, assersuutigalugu aningaaserivikkut taarsigassarseriarlutit.

Nuummi pilersaarutit:
Aningaasartuutit katillugit 45 % tungaanut taarsigassarsisoqarsinnaavoq, taamaattoq piginneqatigiilluni inissiamut ataatsimut 990.000 koruunit.

Qaqortumi, Sisimiuni, Aasiaanni aamma Ilulissani pilersaarutit:
Aningaasartuutit katillugit 55 % tungaanut taarsigassarsisoqarsinnaavoq, taamaattoq piginneqatigiilluni inissiamut ataatsimut 1.210.000 koruunit.

Maniitsumi aamma Tasiilami pilersaarutit:
Aningaasartuutit katillugit 60 % tungaanut taarsigassarsisoqarsinnaavoq, taamaattoq piginneqatigiilluni inissiamut ataatsimut 1.320.000 koruunit.

Illoqarfinni aamma nunaqarfinni allani pilersaarutit:
Aningaasartuutit katillugit 65 % tungaanut taarsigassarsisoqarsinnaavoq, taamaattoq piginneqatigiilluni inissiamut ataatsimut 1.430.000 koruunit.

Kommunimit taarsigassarsiarisinnaatitaasutut aningaasartuutit naatsorsornerini tamakkiisumik taarsigassarsinissamut pisinnaatitaanngilatit.

Piginneqatigiiffiup pigisaani qularnaveeqqusiinikkut kommunip taarsigassarsititsinera qulakkeerneqassaaq. Taarsigassarsititsinermi piginneqatigiiffiup pigisaata isumannaallisarlugu sanaartornerup ataatsimut aningaasartuutai sinneruttut aningaasalersornissaanut taarsigassarsiassat atorneqassapput.

Taarsigassarsiat atulersinneqarnissaanut akuersissummik tunniussiffimmiit imaluunniit pigisap tunniunneqarneraniit ukiut 30-t tungaanut erniaqaratillu akitsuuteqassanngillat.

Tamatuma kingorna taarsigassarsiat ukiut 15-it tungaanut Nuna tamakkerlugu aningaaseriviup diskonto 3 procentpoint ilanngullugit nalinganut akilersorneqassapput.

Piginneqatigiiffimmut ilaasortatut inissiap ataasiakkaat sanaartorneqarnissaanut aningaasartuutit 5 %-ii nammineq aningaasalersorsinnaagitit uppernarsarsinnaasariaqarpat – Assersuutigalugu aningaaserivimmiit uppernarsaammik tunniussinikkut taamaaliorsinnaavutit.

Nunaminertamik atuinissamut piginneqatigiiffik kommunimut qinnuteqassaaq.

Qinnuteqarneq:
Tamatuma kingorna kommunimi suliassamik taarsigassarsinissaq pillugu allakkatigut qinnuteqaat nassiutissavat.

Taarsigassarsinissamut qinnuteqaat makkuninnga imaqassaaq:
1. Pilersitsinermut isumaqatigiissut pilersitsiniartunit tamanit atsiorneqarsimasoq.
2. Piginneqatigiiffiup ileqqoreqqusai, taakkulu minnerpaamik “Piginneqatigiiffinnut nalinginnaasumik ileqqoreqqusat”-ni malittarisassat aalajangersakkat iluaniissapput
3. Pilersaarutip nassuiarneqarnera inissiat amerlassusaannik ataatsimullu inissiap angissusaannik paasissutissartalik.
4. Sanaartornermi ataatsimut aningaasartuutissat pillugit missingersuutit.
5. Nunaminertamik inniminniineq imaluunniit piginneqatigiiffimmut nunaminertamik atuineq.
6. Piginneqatigiit aamma piginneqatigiiffiup nammineq aningaasalersuinerat akuerineqarsinnaasoq pillugu uppernarsaat.

Kommunalbestyrelsip tamatuma kingorna allakkatigut qinnuteqaammi nassuiaatigineqartut tunngavigalugit taarsigassarsititsinissamut neriorsuisoqarsinnaanersoq aalajangiiffigissavaa.

Taarsigassarsinissamut neriorsuineq ima tunngaveqassaaq:
1. Sanasut sanatitsisullu akornanni isumaqatigiissummik pituttuisumik isumaqatigiissusiortoqanngilaq, sanaartornerlu suli aallartinneqarani.
2. Sanaartornerup immikkoortuini tamani peqatigiiffiup soqutigisaasa isumaginissaannut sanaartornermik ilisimasaqartumik piginneqatigiiffik siunnersorteqalerpoq.
3. Sanaartornermi sanaartornerup nalaani illuliornermut aamma pilersaarusiornermut inatsit atuuttoq naammassisimassavaa.

Taarsigassarsinissamut neriorsuutigineqartup atorunnaarsinneqarnera:
Sanaartorneq ukiut marluk qaangiutsinnagit aallartissaaq. Tassa imaappoq neriorsuutigisatut allakkap tunniunneqarneraniit kingusinnerpaamik ukiut marluk qaangiuppata, piginneqatigiiffiup sanaartorneq aallartissimasoq naatsumik kommunimut paasissutissiissaaq. Akerlianik pisoqarpat neriorsuutigineqartoq siumut nalunaarutigineqaqqaarani atorunnaarsinneqassaaq.

Sanaartugartaaq kommunalbestyrelsimit taarsigassarsinissamut neriorsorneqareernerup atuutilerfianiit ukiut pingasut qaangiutinngitsut naammassineqarluni atulereerneqarsimassaaq, tassa imaappoq neriorsorneqarluni allaffigitinnermit kingusinnerpaamik ukiut pingasut qaangiuppata, taarsigassarsisup atulersinneranut akuersissutip assilinera nassiutissavaa.
akerlianik pisoqarpat neriorsuutigineqartoq siumut nalunaarutigineqaqqaarani atorunnaarsinneqassaaq.

Taarsigassarsiat utertinneqarneranni pisariaqarpoq:
1. Inissiat naammassineqarput tiguneqareerlutik aamma atulernerannut akuersissut takutinneqarsinnaasariaqarpoq.
2. Sanaartornermut naatsorsuutit inaarutaasut uppernarsarneqareersullu allap suliarisaa atsiorneqareersorlu pigineqassaaq.
3. Qularnaveeqqusiinermut allaqqaagaq nalunaarsugaasoq stempelersimasorlug
4. Ikuallattoornissamut illullu ajoqusernissaanut sillimmasiut

Tamatuma saniatigut piffissami aalajangersimasumi pilersaarutaasumik aserfallatsaaliuinissamut pilersaarut nassiunneqassaaq.
Tamatuma kingorna taarsigassarsiat kommunimut akilersorneqarsinnaapput.

 

2) Piginneqatigiilluni inissiat sanatitsisumit piginneqatigiiffiup pisiarippagit 

Piginneqatigiiffik nammineerluni sanaartornissaq isumagerusunngippagu, inissiat sanatitsisumit peqatigiiffiup pisiarisinaavai.

Piginneqatigiiffik nalinginnaasumik piginneqatigiiffittut pilersinneqassaaq, taassumalu inissiat sanatitsisumit pisiarinissaanut isumaqatigiissusiussaaq.

Sanatitsisup inissiat tunniullugit atulersinnerannut akuersissutip atulersinnerani piginneqatigiiffimmut tunniutissavai, akialu sanatitsisup aalajangersagarissavaa. Ataatsimut akia minnerpaamik aningaasartuutaasunik tamanik imaqassaaq, taakkulu pisinermut atttuumassuteqassapput, matumani teknikkikkut aningaasaqarnikkullu siunnersorteqarneq, inatsisinut tunngatillugu siunnersorteqarneq, allaffissorneq, aningaasartuutaasut allat, piginnittuunermut uppernarsaat aamma qularnaveeqqusiinermut uppernarsaat kiisalu stempeafgiftit ilaatinneqassapput.

Isumaqatigiissuteqartoqannginnarani utaqqiisaasumik taarsigassarsinissamut neriorsorneqarnissamik sanatitsisoq kommunimut qinnuteqassaaq.

Taarsigassarsinissamut neriorsuut peqatigiiffimmut tunniunneqassaaq pisinermut isumaqatigiissut pereerpat.

Taarsigassarsiassat killinig
Amerlanerpaamik ataasiarluni taarsigassarsisoqarsinnaatitaavoq, tassanilu inissiap angissusaa 110 m2-iussaaq – aamma naak piginneqatigiilluni inissiat anginerugaluarpata.

Piginneqatigiilluni inissiat nutaat sanaartornissaannut aningaasartuutit taarsigassarsiarineqarsinnaasut amerlanerpaassapput m2-imut 20.000 koruunit, aamma naak sanaartornermut aningaasartuutit amerlanerugaluarpata.

Illit piginneqataasutut sanaartornerisa aningaasartuutaat katillugit 5 %-ii namminneq ataasiartumik akilissavatit, assersuutigalugu aningaaserivikkut taarsigassarseriarlutit.

Nuummi pilersaarutit:
Aningaasartuutit katillugit 45 % tungaanut taarsigassarsisoqarsinnaavoq, taamaattoq piginneqatigiilluni inissiamut ataatsimut 990.000 koruunit.

Qaqortumi, Sisimiuni, Aasiaanni aamma Ilulissani pilersaarutit:
Aningaasartuutit katillugit 55 % tungaanut taarsigassarsisoqarsinnaavoq, taamaattoq piginneqatigiilluni inissiamut ataatsimut 1.210.000 koruunit.

Maniitsumi aamma Tasiilami pilersaarutit:
Aningaasartuutit katillugit 60 % tungaanut taarsigassarsisoqarsinnaavoq, taamaattoq piginneqatigiilluni inissiamut ataatsimut 1.320.000 koruunit.

Illoqarfinni aamma nunaqarfinni allani pilersaarutit:
Aningaasartuutit katillugit 65 % tungaanut taarsigassarsisoqarsinnaavoq, taamaattoq piginneqatigiilluni inissiamut ataatsimut 1.430.000 koruunit.

Kommunimit taarsigassarsiarisinnaatitaasutut aningaasartuutit naatsorsornerini tamakkiisumik taarsigassarsinissamut pisinnaatitaanngilatit.

Piginneqatigiiffiup pigisaani qularnaveeqqusiinikkut kommunip taarsigassarsititsinera qulakkeerneqassaaq. Taarsigassarsititsinermi piginneqatigiiffiup pigisaata isumannaallisarlugu sanaartornerup ataatsimut aningaasartuutai sinneruttut aningaasalersornissaanut taarsigassarsiassat atorneqassapput.

Taarsigassarsiat atulersinneqarnissaanut akuersissummik tunniussiffimmiit imaluunniit pigisap tunniunneqarneraniit ukiut 30-t tungaanut erniaqaratillu akitsuuteqassanngillat.

Tamatuma kingorna taarsigassarsiat ukiut 15-it tungaanut Nuna tamakkerlugu aningaaseriviup diskonto 3 procentpoint ilanngullugit nalinganut akilersorneqassapput.

 

3) Kommunip attartortittagaani attartortut attartukkatik piginneqatigiilluni inissiatut pigilerunikkit 

Kommunip attartortittagaani attartortut 75 %-ii attartukkatik piginneqatigiillutik pigilernissaannut kissaateqarpata, kommune piginneqatigiiffimmut taarsigassarsititsisinnaavoq. Pigisani attartortut tamarmik piginneqatigiiffimmut ilaasortaanissamut neqeroorfigineqarsimassapput. Pigisaq tamaat piginneqatigiiffimmit tiguneqassaaq. Attartortut peqatigiiffimmut ilaasortaanissaminnut kissaateqanngitsut najugaqaannarsinnaapput, taakkuli pillugit kommune piginneqataasutut inississaaq.

Taarsigassarsiassat killinig
Amerlanerpaamik ataasiarluni taarsigassarsisoqarsinnaatitaavoq, tassanilu inissiap angissusaa 110 m2-iussaaq – aamma naak piginneqatigiilluni inissiat anginerugaluarpata.

Piginneqatigiilluni inissiat nutaat sanaartornissaannut aningaasartuutit taarsigassarsiarineqarsinnaasut amerlanerpaassapput m2-imut 20.000 koruunit, aamma naak sanaartornermut aningaasartuutit amerlanerugaluarpata.

Illit piginneqataasutut sanaartornerisa aningaasartuutaat katillugit 5 %-ii namminneq ataasiartumik akilissavatit, assersuutigalugu aningaaserivikkut taarsigassarseriarlutit.

Nuummi pilersaarutit:
Aningaasartuutit katillugit 45 % tungaanut taarsigassarsisoqarsinnaavoq, taamaattoq piginneqatigiilluni inissiamut ataatsimut 990.000 koruunit.

Qaqortumi, Sisimiuni, Aasiaanni aamma Ilulissani pilersaarutit:
Aningaasartuutit katillugit 55 % tungaanut taarsigassarsisoqarsinnaavoq, taamaattoq piginneqatigiilluni inissiamut ataatsimut 1.210.000 koruunit.

Maniitsumi aamma Tasiilami pilersaarutit:
Aningaasartuutit katillugit 60 % tungaanut taarsigassarsisoqarsinnaavoq, taamaattoq piginneqatigiilluni inissiamut ataatsimut 1.320.000 koruunit.

Illoqarfinni aamma nunaqarfinni allani pilersaarutit:
Aningaasartuutit katillugit 65 % tungaanut taarsigassarsisoqarsinnaavoq, taamaattoq piginneqatigiilluni inissiamut ataatsimut 1.430.000 koruunit.

Kommunimit taarsigassarsiarisinnaatitaasutut aningaasartuutit naatsorsornerini tamakkiisumik taarsigassarsinissamut pisinnaatitaanngilatit.

Piginneqatigiiffiup pigisaani qularnaveeqqusiinikkut kommunip taarsigassarsititsinera qulakkeerneqassaaq. Taarsigassarsititsinermi piginneqatigiiffiup pigisaata isumannaallisarlugu sanaartornerup ataatsimut aningaasartuutai sinneruttut aningaasalersornissaanut taarsigassarsiassat atorneqassapput.

Taarsigassarsiat atulersinneqarnissaanut akuersissummik tunniussiffimmiit imaluunniit pigisap tunniunneqarneraniit ukiut 30-t tungaanut erniaqaratillu akitsuuteqassanngillat.

Tamatuma kingorna taarsigassarsiat ukiut 15-it tungaanut Nuna tamakkerlugu aningaaseriviup diskonto 3 procentpoint ilanngullugit nalinganut akilersorneqassapput.

Piginneqatigiiffik pilersinneqassaaq tamatumalu kingorna qinnuteqaat kommunimut nassiunneqarluni.

Qinnuteqaat makkuninnga imaqassaaq:
1. Pilersinneqarneranut uppernarsaat taannaku pilersitsisunit tamanit atsiorneqarsimassaaq
2. Ileqqoreqqusat minnerpaamillu “Piginneqatigiiffinnut nalinginnaasumik ileqqoreqqusat”-ni malittarisassaqassaaq aalajangersakkanik

Qinnuteqaat akuerineqassappat makku suliarineqassapput:
1) Illu kommunimit misissorneqassaaq, tassanilu teknikkimut aningaasanullu tunngatillugu naliliisoqassaaq
2) Piginneqatigiiffik illuliornermut ilisimasaqartumik siunnersortimik toqqaassaaq, taassumalu illup qanoq inneranik nalunaarusiaq suliarissavaa
3) Teknikkikkut aningaasatigullu naliliineq aamma illup qanoq inneranik nalunaarusiaq tunngavigalugit piginneqatigiiffimmut pisiassanngorlugu neqeroorutigineqassaaq

 

4) Kommune inissialiorluni kingusinnerusukkut piginneqatigiilluni inissianngortinneqarnissaannik suliniuteqarluni 

Kommune nutaanik inissialiorsinnaavoq ilaatigut piginneqatigiiffinngortinnissaat siunertaralugu.

Piginneqatigiiffiup inissiat kommunimit pisiariniarlugit kissaatigippagu, piginneqatigiiffimmut ilaasortanut ilaannakortumik aningaasalersuinissamut taarsigassarsititsisinnaavoq.

Taarsigassarsiassat killinig
Amerlanerpaamik ataasiarluni taarsigassarsisoqarsinnaatitaavoq, tassanilu inissiap angissusaa 110 m2-iussaaq – aamma naak piginneqatigiilluni inissiat anginerugaluarpata.

Piginneqatigiilluni inissiat nutaat sanaartornissaannut aningaasartuutit taarsigassarsiarineqarsinnaasut amerlanerpaassapput m2-imut 20.000 koruunit, aamma naak sanaartornermut aningaasartuutit amerlanerugaluarpata.

Illit piginneqataasutut sanaartornerisa aningaasartuutaat katillugit 5 %-ii namminneq ataasiartumik akilissavatit, assersuutigalugu aningaaserivikkut taarsigassarseriarlutit.

Nuummi pilersaarutit:
Aningaasartuutit katillugit 45 % tungaanut taarsigassarsisoqarsinnaavoq, taamaattoq piginneqatigiilluni inissiamut ataatsimut 990.000 koruunit.

Qaqortumi, Sisimiuni, Aasiaanni aamma Ilulissani pilersaarutit:
Aningaasartuutit katillugit 55 % tungaanut taarsigassarsisoqarsinnaavoq, taamaattoq piginneqatigiilluni inissiamut ataatsimut 1.210.000 koruunit.

Maniitsumi aamma Tasiilami pilersaarutit:
Aningaasartuutit katillugit 60 % tungaanut taarsigassarsisoqarsinnaavoq, taamaattoq piginneqatigiilluni inissiamut ataatsimut 1.320.000 koruunit.

Illoqarfinni aamma nunaqarfinni allani pilersaarutit:
Aningaasartuutit katillugit 65 % tungaanut taarsigassarsisoqarsinnaavoq, taamaattoq piginneqatigiilluni inissiamut ataatsimut 1.430.000 koruunit.

Kommunimit taarsigassarsiarisinnaatitaasutut aningaasartuutit naatsorsornerini tamakkiisumik taarsigassarsinissamut pisinnaatitaanngilatit.

Piginneqatigiiffiup pigisaani qularnaveeqqusiinikkut kommunip taarsigassarsititsinera qulakkeerneqassaaq. Taarsigassarsititsinermi piginneqatigiiffiup pigisaata isumannaallisarlugu sanaartornerup ataatsimut aningaasartuutai sinneruttut aningaasalersornissaanut taarsigassarsiassat atorneqassapput.

Taarsigassarsiat atulersinneqarnissaanut akuersissummik tunniussiffimmiit imaluunniit pigisap tunniunneqarneraniit ukiut 30-t tungaanut erniaqaratillu akitsuuteqassanngillat.

Tamatuma kingorna taarsigassarsiat ukiut 15-it tungaanut Nuna tamakkerlugu aningaaseriviup diskonto 3 procentpoint ilanngullugit nalinganut akilersorneqassapput.

 

Attavissaq 

Taarsigassarsinissamut kissaateqaruit sumiiffigisanni kommunimut saaffiginnissaatit.

 

Allaaserisat attuumassutillit

Kommune Kujalleq
Postboks 514
3920 Qaqortoq
Oqarasuaat: 704 100
Fax: 704 177
E-mail: kommune@kujalleq.gl
Nittartagaq: www.kujalleq.gl