airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Qanoq pilersaarnermik nalunaarut

Siunertaq 

Kommune Kujalleq tassaavoq nunap immikkoortua aatsitassarsiorfeqarfiusoq, najugaqarfigissallugu suliffiffeqarfigissallugulu kajuminaartuunissaminik anguniagaqartoq, kommune ilaqutariinnut pitsaasunik avatangiisiliisoq, taakkulu inuusuttaminnut sakkussanik pilersuisut utoqqaliffigissallugulu kajuminnartuunissaminik anguniagaqartoq. Kommune Kujalleq inuussutissarsiortunut soqutigisaqaqatigiinnullu ilisimasalittut sinniisutullu tatiginartutut saqqummersarpoq.

Inuussutissarsiornermut Siunnersuisoqatigiit tassaapput sumiiffinni sinniisuutitat piviusorsiortut ingerlalluartullu, tassaallutissaaq sulisunut najugaqavissunut sumiiffinnilu suliffeqarfinnut sinniisuusut, aatsitassarsiortut piumasaannik imminut akilersinnaasumik pilersuisut kiffartuussisullu.

TANBREEZ MINING GREENLAND A/S suliffeqarfiuvoq aatsitassanik misissuinissamut akuersissummik 2006/04-mi tunineqarsimasoq, naatsorsuutigineqarporlu siunissami qaninnermi aatsitaasarsiornissamut akuersissummut ikaarsaartinneqarneqassasoq. Suliffeqarfik namminersortuuvoq Greg Barnesimit ilaqutaanillu pigineqartoq. Greg Barnes Australiamiuuvoq. 200x-imiillu nunatsinni suliaqarsimalluni. Suliffeqarfiup qitiutillugu suliaa tassaavoq kujataani Tanbreezip pilersaarutaata ineriartortinneqarnissaa.

Anguniagaq 

Paaseqatigiinnissamik Isumaqatigiissutip anguniagaa tassaavoq innuttaasut peqataanissaannik kajumissaassallugit pitsaasumillu isumaqatigiissusiortoqarnissaa, taamaaliornikkut Peqataasut akornanni suleqatigiilluarnissaq tamanut iluaqutaasussaq pilersinneqarsinnaaniassammat. Pilersaarutip iluaqutissartaasa tamanut atuutsinneqarnissaat isumaqatigiissutip qulakkiissavaa, suliffinnut, kiffartuussinermut aamma attaveqaqatigiinnermut assartuinermullu tunngasut ilanngullugit.

Peqataanissaq pineqartillugu pisariaqartitat, naliliinerit, akuunissaq aamma pisinnaassutsip ineriartortinneqarnissaa ilanngunneqassapput, ingammik nunap immikkoortuani suliffiuteqartut sulisussallu eqqarsaatigalugit.

Peqataanissamut Isumaqatigiissut IBA-mik isumaqatigiissuteqarnissamut (Impact Benefit Agreement/Suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut) taarsiissutaassanngilaq, taannaavorlu Peqataasut aamma Namminersorlutik Oqartussat suli akornanniittoq.

Paaseqatigiinnissamut Isumaqatigiissummi aalajangersakkat nalinginnaasut  

Paaseqatigiinnissamut Isumaqatigiissummut tunngatillugu Peqataasut tamarmik immikkut aningaasartuutitik akisussaaffigissavaat, matumanilu pineqartut tassaallutik aningaasaliisussarsiorneq sulisoqarnerlu.

Paaseqatigiinnissamut Isumaqatigiissutip sukumiisumik nassuiarniarneranut, atuutilersinneqarniarneqarneranut imalunnniit piviusunngortinneqarnissaanut tunngatillugu saqitsaassutaasinnaasunik nalaataqartoqartillugu Peqataasut akunnerminni inussiarnisaartumik isumasioqatigiinnermikkut aaqqiissuteqarfigissavaat.

Paaseqatigiinnissamut Isumaqatigiissut asseqanngitsuunngilaq, inatsisitigullu pisinnaatitaaffinnut pituttuisunut pilersitsinissamut siunniussaanani, inatsisillu aamma aalajangersakkat atuuttut najoqqutaralugit ingerlanneqassalluni.
Paaseqatigiinnissamut Isumaqatigiissutip ullulerneqarfia aallarnerfigalugu atsioqatigiinnikkut atuutilersinneqassaaq ukiunilu marlunni (2) atuutissalluni. Peqataasut isumaqatigiillutik allaganngorlugu akuersinerisigut Paaseqatigiinnissamut Isumaqatigiissut qaqugukkulluunniit allanngortinneqarsinnaavoq. Qaammatinik arfinilinnik (6) sioqqutsilluni nalunaaruteqareernikkut peqataasut isumaqatigiissut atorunnaarsissinnaavaat.

Piffissaliussaq aamma suliap ingerlanera 

Aatsitassassarsiornissamik pilersaarummut attuumassuteqartumut tunngatillugu Inuiaqatigiinnut Sunniutissaanik Naliliineq tusarniaassutigineqareeriarpat, Namminersorlutillu Oqartussat aatsitassarsiornissaq pillugu aatsitassarsioqatigiinnut saqqummiussinissamik peqqusippata Peqataanissamit Isumaqatigiissutip isumaqatigiissutiginiarnissaa aallartinneqassaaq (Aatsitassarsiorneq pillugu inatsitsimmi § 25 najoqq.) Isumaqatigiinniarneq ataqqeqatigiinnikkut ingerlanneqassaaq.

Periaatsinut ilaassapput, killiliinatilli:

• Qalluiffimi ingerlatseriaatsit allaaserineqarneri
• Soqutigisaqaqatigiit kikkuunerinik nalunaarusiorneq
• Piginnaassutsinik pisariaqartunik nalilersuineq
• Piginnaassutsinik ineriartortitsinissamut nalilersuineq
• Pikkorissaanissamut pisariaqartitsinermut nalilersuineq
• Inaarinissamut pilersaarusiorneq

Isumaqatigiinniarnerit Peqataasut akunnerminni ingerlatissavaat, matumanilu kujataani namminersortut attuumassuteqartut, innuttaasut, inuit ataasiakkaat suliniaqatigiiffiillu naalakkersuisutigoortuunngitsut akulerutsinneqassallutik.

Peqataanissamut Isumaqatigiissummi suliniutink assersuusiorneq 

Sammineqartussat ataanni allaqqasut Peqataasut oqallisigalugillu nalilersussavaat, tassaassallutillu Peqataanissamut Isumaqatigiissummut ilanngunneqartussat, soorluttaaq Peqataanissamut Isumaqatigiissutip inernilerneqarnissaata iluatsinnissaanut atatillugu sammineqartussat allat Peqataasut tunngaviusumik sammineqartussatut pingaarnertut nalilersugaat oqallisigineqassasut.

Piginnaanngorsaaneq

Innuttaasut sulianik tigusisinnaassuseqareerput aatsitassarsioqatigiiffimmullu sullinnissamut sulinikkut piginnaasaqareerlutik. Peqataanissamut isumaqatigiissut kinguneqarluassappat peqataanissamut toqqammavissat nalilerneqartariaqarput, piginnaasat pisariaqartinneqartut, piginnaasat pigineqareersut nassuiarneqartariaqarlutik amigaatigineqartullu qanoq iliuuseqarfigineqartariaqarlutik. Najukkami suliffeqarfiit, sulisussat aammalu kikkut attuumassuteqartut allat aatsitassarsiornermik ingerlatsinermik, tassani suleriaatsit sunniutaalu pillugit paasissutissanik pisariaqartitsipput. Aatsitassarsioqatigiiffik kiisalu sulisut avataaneersut nunaqavissut kulturiat nunamillu atueriaasiat pillugu paasissutissanik pisariaqartitsipput. Peqataanissamut Isumaqatigiissut sapinngisamik annerpaamik pissarsiaqarfigiumallugu Peqataasut oqaloqatigiillutillu misilittakkanik katersisariaqarput. Pikkorissaanerit pisariaqartinneqarput. Aamma taakku aningaasalersorneqarnissaat.

Akisussaaffiit pisussaaffiillu
Peqataasut suliassaat, akisussaaffii qanorlu pissuseqarnissaannik piumasaqaatit Peqataanissamut Isumaqatigiissutikkut erseqqissumik oqaatigineqassapput. Tassunga ilaapput aningaasartuutissatut missingersuutit malinneqarnissaat kiisalu tununiarssamut aalajangersakkat ilanngunneqarnissaat.
Peqataanissamut Isumaqatigiissut ajoqutaasinnaasunik minnerpaatitsiniarnerup (Sunniutissanik Iluaqutissanillu Isumaqatigiissutimmi pingaarnerpaajusup) saniatigut ungasinnerusoq isigalugu ineriartortitsinermik piginnaanngorsaanermillu sammisaqarfiussaaq.

Inuit aarleqqutigisaannut naammagittaalliutaannullu Peqataasut erngerlutik isumatusaarlutillu qisuariaateqartassapput.

Aatsitassarsiorfimmut pilersaarummut tunngasuni suniluunniit allannguutit aammalu aatsitassarsiorfiup ataavartumi utaqqiisaasumilluunniit matuneqarnissaa pillugu aatsitassarsioqatigiiffiup Peqataasut siunersiortassavai.

Kommune Kujalleq piginnaanngorsaanernut tapersuisariaqarpoq aammalu paasissutissat pisariaqartut innuttaasunut, suliffeqarfinnut inunnullu ataasiakkaanut aatsitassarsioqatigiiffimmut attuumassuteqartuntu ingerlateqqitassat ataqatigiissaassallugit. Kommune Kujalleq innuttaasut pisariaqartitaannik pingaarnerutitaannillu paasiniaanermi pingaarutilimmik inissisimavoq.

Kikkut allat (soorlu suliniaqatigiiffiit naaakkersuisutigoortuunngitsut (NGO) aammalu nunaqatigiit suliniaqatigiiffiisa) tunniussaat akuerineqasdsapput Peqataasullu suleqatigiinnerisigut isumagineqassallutik.

Paaseqatigiinnissamik isumaqatigiissut manna ulloq manna ___________ 2018 Peqataasut sinniisuinit Qaqortumi atsiorneqartoq .