airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Illoqarfiit nunaqarfiillu

Nanortalik  

Nanortalimmi niuertoqarfik 1797-imi maanna illoqarfiusup kujataani Sissarissumi tunngavilerneqarpoq. 1830-mili niuertoqarfik maanna inigisaminut nuunneqarpoq tassani umiarsualiviginnerunera pissutigalugu. Inigisaa taanna massakkut "katersugaasiviuvoq". Illoqarfik qeqertap maninnerusortaanut avannamut siammariartorpoq.

Nanortalimmi atuartunut angerlarsimaffeqarpoq, kollegiaqarpoq paarineqarfiusumillu angerlarsimaffeqarluni.

Aalisarneq piniarnerlu qangaaniilli Nanortalimmi inuussutissarsiutini pingaarnerpaajusimapput, taakkulu ineriartorneranni umiarsualivik qitiulluni. Taamaattorli illoqarfimmi inuussutissarsiutit ''nutaat'' malunnaateqalersimapput. Taakku pingaartumik tassaapput sullissiviit, tassa pisortat namminersortullu sullissivii, aammali takornariaqartitsineq aatsitassarsiornerlu malunnaateqarnerulersimallutik. Takornariat umiarsuit takornariutinut ilaallutik aammalu misigisassarsiorlutik tikittarput. Nanortalimmit aallaaveqartumik ukiuni kingullerni Nalunami guldisiortoqarpoq, sulilu piffimmi aatsitassarsiornissaq periarfissaqarluarluni.

Illoqarfik Nanortalimmi eriagisariaqartut (allanngutsaaliukkat) Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarusiaanni suunissaat aalajangersagaapput, "Nanortalik, illut illoqarfiullu ilai eriagisariaqartut” 1990-imeersumi.

Nalunaarusiami immikkoortinneqarput nuunnguup kujasissortaa "niuertoqarfittalik", oqaluffik illoqannginnersallu, siusinnerusukkut iliveqarfiusimasut inissisimaffigisaat, nunaminertatut immikkut pingaartillugit allanngutsaaliugassat.

Qaqortoq 

Niuertoqarfik "Julianes Haab" 1775-imi niuertumit Anders Olsenimit tunngavilerneqarpoq. Kuup akuata eqqaani kangerlunnguaq illuliorfigineqarpoq ullumikkullu illoqarfiup qiteralugu. 1935 tikivillugu illoqarfik kuup akuata qoorortaaniiginnarpoq. Kingusinnerusukkut kuup sinai sivinganerit atuarlugit illoqarfik alliartulerpoq. Ullumikkut Qaqortoq Kujataani illoqarfiit pingasuusut annersaraat.

Qaqortumi inuussutissarsiorfiit pingaarnertut umiarsualiviup eqqaani katersuuteqqapput, suliassaqarfiit aalisakkerinermut attuumassutillit tamarmik kiisalu Great Greenlandip ammerivia mersortarfialu aamma tassaniipput.

Illoqarfimmi umiarsualiveqarnikkut ingerlatsinerit tamarmik nunniukkap (Ujukkup Nuuata) iluatungaani Tasersuup kuuata akuata nalaani kangerliumanermi inissisimapput.

Qaqortup illoqarfiata qeqqani eqqissisimatitanik eriagisassanillu arlannik illoqarpoq, taakku aserfallatsaaligaallutik eriagisaapput. Tassalu tissaluttuliaq illuutinik eriagisariaqartunik 6-nik avatangiiseqarpoq, sumiiffillu tamarmiusoq kulturikkut oqaluttuarisaanermi annertuumik pingaaruteqarpoq.

Narsaq 

Peqqaataanik asimioqarfik ”Narsatoqaq” sinerissami illoqarfiup avannamut kitaaniippoq. Soorlu aqqani takuneqarsinnaasoq Narsaq narsaamanersuarmiippoq kangerlunnit qaqqanillu unguneqarsimasoq – Qaqqarsuaq 685 meterinik portutigisoq nunaminertami ilisarnaataalluarpoq.

1880-ikkut nalaanni niuertarfiliortoqarpoq, kangerluullu qinnguani Kuukasiup akuata eqqaani talittarfiliortoqarluni, taanna illoqarfiup qiterilerpaa, piffissap ingerlanerani talittarfiup kangiani kingusinnerusukkullu avannaani illoqarfik pinngoriartorpoq.

1949-mi Kuukasiup kujataani illoqarfiup immikkoortua nutaaq savanik toqoraavittalik aalisakkerivittalillu Saqqannguup imartaata sinaaniittoq sanaartorfigalugu aallartinneqarpoq. Illoqarfiup ineriartornerata nassatarisaanik illoqarfiup qeqqa Kuukasiup akuaniit maanna Niels Bohrs Pladsip eqqaanut inigisaminut nuunneqarpoq. Kingusinnerusukkut illoqarfik Aaninnguanut oqaluffiullu tunuani narsaviarsuup avannaanut alliartuaartinneqalerpoq.

Savaateqarneq, nunalerineq / naatitsiveqarneq aalisarnerlu illoqarfimmi qitiusumik inissisimaffeqarput, umiarsualivimmi aalisakkeriveqarluni savanullu toqoraaveqarluni. Inuussutissanik ilinniarfik Inuili illoqarfiup avannaatungaaniippoq tamannalu aamma ilinniartoqarnikkut qitiusumik inissisimalluni.

Illoqarfitoqaq, oqaluffik, Henrik Lundip illua kiisalu Landnamsgården taakkuupput immikkut eriagineqartariaqartuusut.

Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat 1990-imi Narsami illut aamma piffiit eriagisassat pillugit allagaqarnikuupput. Allakkami tassani ilaatigut allaqqasoqarpoq, illoqarfiup immikkoortortai Tobiasvejip aamma Sarqanguaqvejip eqqaaniittut eriagisassartaqartuusut. Illoqarfiup Narsap akuttusuunik illuliorfigineqarsimanermigut ilisarnaatigaa, illoqarfiup iluani nunaminertat ersarissumik sanaartorfigineqarsimanngitsut, tamakkulu sanaartorfiusimasut illoqarfik immikkuualuttunngortiterpaat aamma illoqarfik asimut eqqaaniittumut attaveqartippaat.

Aappilattoq 

Kommunip nunaqarfiini Aappilattoq kangisinnersaavoq. Nunaqarfik kangerlummiittumi Illua-ni qeqertaasamiippoq. Nunaqarfiup avannaata kitaata tungaanut kangerluullu tungaanut sammivii allat pingasut qaqqanik portusoorsuarnik assersimapput. Taamaammat nunaqarfiup allisarneqarsinnaanissaanut periarfissaqangaanngilaq.

1800-ukkunniilli nunaqarfik Aappilattoq inoqarsimavoq. Qitiusumilli tunisassiorfiliornissamut atatillugu Nunap Isuani nunaqarfik 1922-mi niuertoqarfittut tunngavilerneqarpoq Silasiorfiup Prins Christians Sund-ip Aappilattumiit ungasissusia 65 km-iuvoq.

Aappilattumi B-30 illuni pisoqaanersaavoq. Illup pisoqaassusaa isikkualu eqqarsaatigalugit eriagisassaqqissuuvoq.

Nunaqarfimmi tamanut sanaluttarfimmi umiatsiaaqqanik iluarsaassinissamut periarfissaqarpoq.

Narsarmijit 

Kommunip nunaqarfiinit Prins Chrisitians Sundip kitaata isuaniittoq Narsarmijit kujasinnersaavoq. 1824-mi Herrnhut-init qatanngutigiinnianeersunit Narsarmijit ajoqersuisoqarfittut tunngavilerneqarpoq. 1906-mi palasi Jens Chemnitz siullermeerluni savaateqarfiliornialeqqaarami Kalaallit Nunaanni misileeqqaarsimavoq. Nunaqqarfimmi 1934-miit 1987-ip tungaanut Amerikamiut radioqarfeqarsimanerat 1960-miillu 1990-ip tungaanut Stor Nordiske station ”Icecan”-imik taaguuteqartumik nunaqarfimmi radioqarfeqarsimanera peqqutalluni nunaqarfimmiit avammut attaveqarneq annertoorujussuusimavoq. Nunaqarfiup annersaata qattunerasaartuunera peqqutaalluni alliliisoqarnissaanut periarfissaqarluarpoq.

Narsarmijini atuarfik nunaqarfimmi nunaqavissunik atuartoqartarpoq, 1966-imilu sananeqarluni. Ilaa meeqqerivittut atorpoq.

Nunaqarfik Illu sulliveqarpoq, tassani errorsisarfeqarpoq, uffarfeqarluni, sanaluttarfeqarluni ataatsimiittarfeqarlunilu.

Narsarmijini nunaqarfimmi nakorsiartarfik Nanortallip napparsimmaviata ataaniittoq peqqissaasutut ikiortimik sulisoqarpoq.

Nunaqarfik nammineq pisiniarfeqarpoq ulluinnarni pisariaqartitanik nioqquteqartuusumik.

Tasiusaq 

Tasiusaq Tasermiut kangerluaniittumi kangiata, kujataata kitaatalu tungaanut qaqqalimmi avannamut sammisortaani kangerlummi qeqertaasaaqqamiippoq.

Nunaqarfimmiut savaateqarfinnut qanittumiittunut tassa Saputinut aamma Nuugaarsummut, Kuussuup kommunip tammaarsimaartarfiata eqqaaniittumut attaveqatigiilluartarput. 1933-miilli nunaqarfik savaatilinnik najugaqarfigineqareerlunilu 1960-imi niuertoruseqarfittut pilersinneqarpoq.

Kuussuup eqqaaniittumi orpeqarfiliortoqarsimavoq, tatsillu eqqaani Tasersuup nunaqarfiup avannaata tungaaniippoq Kalaallit Nunaanni pinngortitaassutsimigut orpeqarfituaq.

Suliffinni pioreersuni inuussutissarsiutit tassaanerupput savaateqarneq, pisiniarfik, atuarfik kommunimiillu nunaqarfimmi allaffeqarfiit kiffartuussiviusut kiisalu takornariaqarneq.

Talittarfik nunaqarfiup kujataata kitaatalu tungaaniippoq. Umiarsuarnut nunaqarfiliartaatinut nunaqarfiup kitaata tungaanut nunamut atasumik talittarfiliortoqarnikuuvoq. Talittarfiup saniatigut kujataata tungaani puttasunik ilioraasoqarsimavoq.

Nunaqarfimmi takornariaqarneq ukiuni kingullerni malunnarnerulerpoq. Nunaqarfimmi illut pioreersut atorlugit marlunnik unnuisarfiliortoqarpoq, nunaqarfimmiillu aamma qajartornissamik pisuttuarnermillu aaqqissuussisarneq aallartinneqarluni.

Illu Sullissivimmi errorsiveqarpoq. Taamatuttaaq uffarnissamut periarfissaqarlunilu marlunnik ataatsimoorfiusinnaasumik ineeraqarpoq. Nunaqarfiup allaffia illu sullivimmiippoq.

Nunaqarfimmi tamanut sanaluttarfimmi nunaqarfimmiut umiatsiaaqqamik iluarsaattarnissaannut periarfissaqarpoq. Taamatuttaaq sanaluttarfiup ataani umiatsialiorfiliortoqarsinnaavoq.

Nunaqarfik nammineq pisiniarfeqarpoq.

Ammassivik 

ammassavik

Ammassivik Alluitsup kangerluata alannguaniippoq. Nunaqarfik 1889-imi inoqaleqqaarpoq, oqaluffillu atuarfiutigisoq qatanngutigiinnianit 1899-imi sananeqartoq eriagisaavoq.

Nunaqarfilli aatsaat 1922-imi niuertoruseqarfinngorpoq. Nunaqarfik ukiorpassuarni savaateqarnermut qanittuusimavoq nunaqarfiullu qeqqani narsaaterujussuaqarluni siornagut savaateqarfiusimagami.

Ammassivimmut ungasinngitsumi ipput savaateqarfiit Qallimiut kiisalu Qorlortorsuaq. Kingulleq nunatsinni annerpaamik qorlortorsuaqarpoq innaallagissiorfiusumik.

Suliffeqarfiit pingaartumik aalisarnermut piniarnermullu attuumassuteqarput. Aammattaaq sullissinermik inuussutissarsiortoqarpoq, soorlu pisiniarfimmi, atuarfimmi kiisalu kommunip suliffiini allaffianilu.

Illu sullivik, nakorsiartarfik aammalu qatserisarfik illumi ataatsimiipput. Ammassivimmi kommunip atuarfiani atuartut nunaqarfimmiuupput savaateqarfinnillu eqqaaneersuullutik.

Alluitsup Paa 

Alluitsup Paa Alluitsup Kangerluata anigguata kitaata tungaani nunavimmi ippoq. 1830-imi niuertoruseqarfittut pilersinneqarluni, Alluitsup Paata akianiippoq Akuliaruseq pingasunik inulik.

Suliffiit piusut pingaartumik aalisarnermut piniarnermullu, aalisakkerivimmi tunisassiornermut aammalu assassorissanik suliaqarnermut tunngasuupput. Aammattaaq sullissinermik, niuertarfinni, atuarfimmi kiisalu kommunip nunaqarfimmi suliaqarfiini allaffiinilu sulinermik inuussutissarsiortoqarpoq.

Aalisakkerivik qangali nunaqarfimmi suliffiit annersarisimavaat, aatsaalli raajat saarulliillu tammakarmata aalisakkerivik matuneqarpoq suliffissaaleqinerlu 10% sinneqalerluni. Alluitsup Paani aalisarneq suli ingerlanneqarpoq pisallu annermik kalaalimineerniarfimmi tuniniarneqartarlutik.

Takornariartitsineq, aamma umiarsuit takornariutit tikittarnerat, nunaqarfimmut pingaaruteqarnerulersimavoq Uunartumilu puilasut kissartut kajungerineqarluarlutik.

Alluitsup Paani atuarfimmi atuartut nunaqarfimmit namminermit savaateqarfinnillu eqqaaneersunit pisuupput.

Alluitsup Paani akuleriiaanik ukiulinnut paaqqinnittarfeqarpoq.

Alluitsup Paani utoqqaat illuat 1982-imi sananeqarpoq. Utoqqaat illuat najugaqatigiiffiulluni ingerlanneqqarpoq, pisariaqartitsinerlu naapertorlugu angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsiviusarluni.

Illu sullivik errorsisarfeqarpoq aammalu uffarfeqarluni, sanaluttarfeqarluni ataatsimiittarfeqarlunilu.

Napparsimmaveeraq peqqissaasumik ikiortimillu sulisoqarpoq, taanalu Nanortalimmi napparsimmaviup ataani immikkoortortaalluni.

Saarloq 

Saarloq Qaqortumiit kujammut 19 km-inik ungasissulimmiippoq. Nunaqarfik atuarfeqarpoq, oqaluffeqarluni iliveqarfeqarlunilu.

Eriagisassanik nalunaarsuiffimmi 1986-imeersumi Saarlumi illut eriagisariallit sisamat nalunaarsorneqarsimapput. Taakku eqqissisimatitat tassaapput B-86, B-93 (Kat. 2) kiisalu eriagisat B-87 aammalu B-88 (Kat. 3 Illut ajorsisimapput nutarterneqartariaqarlutillu naleqassusertik pigiinnassagunikku.

Nunaqarfik angallatinut angisuunut atorsinnaasumik talittarfeqarpoq. Aammattaaq Saarlumi asseqqusaanngitsunik mikkiartortarfilimmik qangattartarfilimmillu qulimiguulinnut mittarfeqarpoq.

Nunaqarfiup pinngortitami asseqanngitsumi inissisimanera, tikikkuminarnera illunillu ujaqqanik eriagisanik takusassaqarnera eqqarsaatigalugit takornariaqarnikkut periarfissaqarpoq.

Alluitsup Paani utoqqaat illuat 1982-imi sananeqarpoq. Utoqqaat illuat najugaqatigiiffiulluni ingerlanneqqarpoq, pisariaqartitsinerlu naapertorlugu angerlarsimaffimmi ikiorteqartitsiviusarluni.

Illu sullivik errorsisarfeqarpoq aammalu uffarfeqarluni, sanaluttarfeqarluni ataatsimiittarfeqarlunilu.

Napparsimmaveeraq peqqissaasumik ikiortimillu sulisoqarpoq, taanalu Nanortalimmi napparsimmaviup ataani immikkoortortaalluni.

Eqalugaarsuit 

Eqalugaarsuit Qaqortumiit kujammut 14 km missaanni ungasissuseqarpoq - qulimiguulimmik 10 minutsit umiatsiamillu 45 min. missaat ornittariaanaalluni.

Nunaqarfimmi atuarfeqarpoq, oqaluffeqarluni, iliveqarfeqarluni, illu sulliveqarluni aammalu arsaattarfeqarluni.

Nunaqarfiup suliffeqarfiutai ingerlalluartut, atuarfik, sullissivik, utoqqaat najugaqatigiiffii nakorsiartarfillu nunaqarfiup aalaakkaasumik innuttaqarnissaanut tunngaviliipput.

Qassimiut 

Kommune Kujallermi Qassimiut avannarpasinnersaavoq, piniarnikkut aalisarnikkullu periarfissagissaartumik inissisimalluni. Qassimiuni kulturikkut aallaavilinnik eriagisassaqqissunik illoqarnikkut peqarluarpoq. Taamatuttaaq nunaqarfiup eqqaani itsarsuarnitsanik annertuumik assaasoqarnikuulluni.

Qassimiuni umiarsuarnut imarpikkoortaatinut talittarfeqarpoq, tunissassiorfeqarluni pisiniarfeqarlunilu (Pilersuisoq). Atuarfeqarpoq, oqaluffeqarluni, iliveqarfeqarluni, katersortarfeqarluni nunaqarfiullu meerartaanut arlalinnik minnerusunik pinnguartarfeqarluni.

Qassimiuni sullissiviusumik allaffeqarpoq, illumilu allami errorsisarfiusumik uffarfeqarluni.

Qassimiuni kulturikkut kingornussassaqarluartoq malunnarpoq. Ujaqqanik quersualiatoqaq 1800-kkunneersuuvoq. B-81-ip silataa iluarsarneqarnikuullunilu eqqissisimatitaavoq. Atuarfitoqaq B-111-imiittoq eriagisassaqqissuuvoq, aserfallassimanerali peqqutaalluni atorneqarneq ajorpoq. B-76 Pilersuisup pisiniarfeqarfia illulu B-86 najugaqarfiusoq illuupput kusanartut nunasiaataanerup nalaaneersut eriagisassaqqissut, sulilu atorneqarput aserfallatsaalineqartarlutillu. Kiisalu oqaluffik B-112 atuarfillu B-480 eriagisassaqqissut nutaajunerusut.

Aammattaaq qanga najugaqartariaaseq malilluinnarlugu issuinnarmik illuliortoqarnikuuvoq eriagisaasumik.

Igaliku 

Igaliku nunaqarfiullunilu savaateqarfiuvoq. Nunaqarfik Narsamiit 35 km-isut ungasitsigisumiippoq. Igaliku 1782-mi niuertumit Anders Olsenimit tunngavilerneqarpoq, aammattaaq taassuma Qaqortoq tunngavilerpaa. Biskoppeqarfitoqqami Gardarimiittumi 1124-mi nunatsinni biskoppeqarfittut namminersortutut tunngavilerneqartumi nunaqarfik ilaatigut illukut qaavini illuliornermilu illukut ujarattaat atorlugit ineriartortinneqarpoq.

Aasaanerani innuttaasut amerleriangaatiartarput, peqqutigalugu nunaqarfimmi illorpaalussuit aasarsiorfinngortinneqarnikuummata.

Igalikumi ilisarnaatit ilaagaat ujaqqanik qarmakkanik alutornartunik amerlasuunik illoqarnera. Nunaqarfimmi illut amerlanersaat pisoqaallutillu aasarsiortarfittuinnaq atorneqarput.

Nunap timaata sinneranisulli nunaqarfimmi Igalikumi savaateqarneq annerusumik inuussutissarsiutigineqarpoq.

Igaliku ullutsinni takornarianit soqutigineqarlualereerpoq. Igaliku takornariat unnuiffissaat eqqarsaatigalugu periarfissagissaarput, pitsaasumik hoteleeraqarpoq namminersortullu arlallit unnuiffigineqarsinnaallutik. Nunaqarfimmi pisiniarfik innuttaasunut tikeraartorpassuarnullu pingaaruteqarpoq. Igalikumi atuarfik 1. klassimiit 7. klassip tungaanut atuarfigineqarpoq. Aammattaaq nunaqarfimmi pigineqarput katersugaasivik, oqaluffik arsaattarfillu.

Narsamiit, Narsarsuarmiit Qaqortumiillu umiarsuarmik nunaqarfik tikinneqariaannaavoq. Siullernit marlunnit taaneqartunit Itillimut tikeriarluni Kongevejikkut ingerlanneqaqqaariarluni nunaqarfik tikinneqarsinnaavoq. Nunaqarfimmi aqqusineq takisuujuvoq. Aammattaaq savaateqarfiit tungaannut aqqusineeraqarlunilu savaateqarfinnut allanut aqquteeraqarpoq. Aqquserngit ujaraaqqanik qallersugaapput.Talittarfik nunniugaq 1976-imi sanaajusoq 6 meterinik takissuseqarpoq. Taamatuttaaq talittarfik takornarianut allanullu talikkuminarsinnaasunngorlugu puttasulersugaavoq.

 

Eriaginninneq

Igaliku itsarsuarnitsanik tassa qallunaatsiaqarnerup nalaaneersunik aamma Thulekulturianneersunik eriagisassanik ulikkaarpoq. Illukut eqqissisimatinnissaat allatigulluunniit eqqorneqannginnissaat siunertaralugu 20 meteri angullugu killilersuisoqarnikuuvoq, immikkullu akuersissummik peqqaartigani killegeqqusap taassuma iluani sanaartortoqaqqusaanngilaq, naatitseqqusaanani imaluunniit assinganik aaqqissuusseqqusaanani. Eriagisassanik eqqissisimatitaasunillu aserfallatsaaliuinissaq, paaqqutarinninnissaq toqqortaateqarnerlu Nunatta Katersugaasivianit akisussaaffigineqarpoq. Nunaqarfimmiunik kommunimillu qanimut suleqatiginninnikkut tamanna pisarpoq. UNESCO-mi nunarsuarmi kingornussassat allattorsimaffiannut Igaliku ilanngunneqarnikuuvoq. Kulturikkut oqaluttuarisaanikkut eriagisassaqqissunik aamma peqarpoq, soorlu illut ujaqqanik qarmakkat arlalippaalussuusut.

Narsarsuaq 

Narsarsuaq inissisimavoq Tunulliarfiup qinngorpasissuata ilaani Narsamiit 40 km-it missaannik ungasitsigisumi.

Peqqaataanik Narsarsuaq Amerikamiut mittarfeqarfigaat,”Bluie West 1”-imik sorsunnersuarmi kingullermi sananeqarsimasoq. 1958-mi Amerikamiut mittarfeqarfik qimappaat, tamatuma kingorna mittarfeqarfik illorsuillu ilaat danskit naalagaaffiannut tunniunneqarput kingusinnerusukkullu Mittarfeqarfinnut tunniunneqarlutik.

1978-imiit ulloq manna tikillugu Narsarsuaq kujataani angallanermut qitiusuuvoq. Nunaqarfik inuiqatigiinnguatut ingerlanneqarpoq niuertarfilik, atuarfilik, meeqqerivilik, vandrerhjemmilik, politiilik allakkerivilillu.

Narsarsuarmi inuussutissarsiorneq annerusumik mittarfiup ingerlanneqarneranik tassungalu atasunik kiffartuussivinnik tunngaveqarpoq, ilanngullugu akunnittarfik.

Umiarsualiveqarneq mittarfeqarnerlu aqqutigalugit Narsarsuaq ullutsinni angallannikkut attaveqaatigigut inissisimanera pitsaalluinnarpoq.

Akunnittarfiup saniatigut vandrerhjemmeqarpoq, takornariartitsisartut annerusut marluupput, cafe kiisalu umiarsualivik angalaarutinik angallaterpassualik. Narsarsuup eqqaani tamarmi takornariartitsisoqartarpoq: iigartartup eqqaani, Qassiarsummi, Igalikumi kiisalu kommunimi illoqarfinni annerusuni. Narsarsuup qangaanerusoq Amerikamiunit sakkutooqarfiusimanini ilisarnaatigaa. Napparsivitoqqap qoorua angalaatsiarfigissallugu nuannarineqaqaaq, Bluie West One peqatigalugu Amerikamiut oqaluttuarisaaneranik takutitsisuugami.

2001-imeersumik nunaqarfik atuarfeqarpoq, atuartullu 1-9. klassineersut atuartinneqarsinnaapput. Atuartunut 20-t missaaniittunut inissaqarluni.”Klubben” nunaqarfimmi katerisimaartarfiit pingaaruteqarnersaraat. Mittarfeqarfimmi sulisunit ingerlanneqarpoq, kisiannili nunaqarfimmiunut tamanut sammititanik aaqqissuisoqartarluni.

Narsarsuarmi nammineq piumassuseq aqqutigalugu katersugaasivik B-13-mi ammarneqarsimavoq. Katersugaasivimmi Amerikamiut sakkutooqarfiata 1941-miit oqaluttuarisaanera kiisalu oqaluttuarisaaneq ulloq manna tikillugu takuneqarsinnaapput. Aammattaaq Kujataani qallunaatsiaat nalaaneersut savaateqarnermillu inuussutissarsiorneq saqqummersitaapput. B-13 Amerikamiut nalaaneersut barakkit qisummik sanaat sinneruttut ilagaat.

Qassiarsuk 

Qassiarsuk nunaqarfiuvoq pingaarnertut inuussutissarsiutigalugu savaateqarneq, Narsarsuullu akerpiaaniilluni. Qassiarsuk tassaavoq Erik Aappalaartup Brattahlidimik taagugaa. Nunaqarfik Narsamiit 40 km-it missaannik ungasissusilimmi inissisimavoq, 1924-milu savaatilimmit Otto Frederiksenimit tunngavilerneqarluni.

Nunaqarfik niuertarfeqarpoq, atuarfeqarluni, utoqqarnut inissiaqarluni, lejrskoleqarluni, oqaluffeqarluni allakkeriveqarlunilu. Nunaqarfimmiipput qaallunaatsiaat illorsuakui allanngungaarsimanngitsut aamma qanga eskimuut nunaqarfigisimasaat, illukut Kujataani takornarianit takuniarneqarluartartut.

Nunaqarfimmi caféqarpoq namminersortunit pigineqartoq. Illu Sullivimmi uffartoqarsinnaavoq kiisalu meqqulerisoqarsinnaalluni toqqorsiveqarlunilu.

Qassiarsuk UNESCO-p nunarsuarmi eriagisatut kingornutassaqartitsivianut ilaavoq.

Otto Frederiksenip illua B-316 aamma savat inaat eqqaaniittut 2015-imi eqqissisisimatitassatut nalilerneqarsimapput.