Siumup anguniagassai Qinigaaffik 2017-miit 2021-mut Kommune Kujalleq

Partii Siumut Kommune Kujallermi ukiuni tulliuttuni tunngaviusumik makku anguniarpai:

Piffinni tamani, Illoqarfinni nunaqarfinnilu, pingaartitsilluni qanimut suleqatigiilluni ineriartortitsineq qularnaarneqassaaq.

Kommune Kujalliup aningaasaqarnikkut patajaatsumik inissisimanissaa pingaarnerusutut qulakkeerniarpaat. Aningaasatigut imminut napatittumik ingerlatsinissaq inuussutissarsiornikkullu periarfissarissaartitsiviusumik ingerlatsinissaq sulinermi aallaavigineqassapput. Suliffissaaleqineq annikillisarneqassaaq, tamannalu sulissutigineqassaaq innuttaasut inuussutissarsiornermillu ingerlataqartut qanimut suleqatigalugit.

Pingaartitaraarput Kommune Kujallermi tamarmi - innuttaasut ataasiakkaajuppata, ilaqutariiuppata, soqutigisaqaqatigiikkaajuppata aammalu inuussutissarsiornermik ingerlataqartuuppata, qaffasissumik pitsaassusilimmik tamatigoortumillu sullinneqarnissaat.

Anguniagassatut siunnerfigineqartut naammassineqartarnissaat Siumup siunnerfilimmik sulissutigissavaa. Suleqatigiinnikkut anguneqassaaq Kommune Kujalleq najugaqarfigissallugu nuannersoq, ineriartortoq, suliffigissallugu orniginartoq, ilaqutariinnut toqqissisimanartoq, inuusuttortaminut piginnaanngorsaalluartoq, utoqqaliffigissallugulu kajungertartoq minnerunngitsumillu Kommune aqunneqarnermigut tatiginartumik ingerlanneqartoq.

Akileraartarnikkut naligiinnerusumik nunatsinni inissisimanissarput pisariaqarluinnarpoq. Tamatta akileraarnikinnerunissarput sulissutigineqassaaq. Taamaammat akissaqartitsinerput naapertorlugu, nalilersueqqissaarnerillu tunngavigalugit kommunimut akileraarutip appartinneqarnissaanik sulissuteqassaagut.

Tamatta akisussaaffinnik annerusunik tiguseqataanissarput tamatigut siunnerfiusariaqarmat, aamma nunaqarfittatsinni, taamaammat Inatsisartut Naalakkersuisullu suleqatigalugit sulissutigissavarput Nunaqarfinni Aqutsisut pisinnaatitaaffiisa suli annertusarnissaat.

Sulissutigissavarput Kommuni aningaasatigut imminut napatittoq, inuussutissarsiornermillu ingerlatsisunut periarfissarissaartitsisoq. Tamanna iluatsilluaqqullugu periarfissanik atorluaaffiussaaq. Isumaqarput, sumiiffinni ataasiakkaani periarfissarititaasut tamaasa najugaqarfiiit ineriartortinneqarnissaanut isumatusaartumik atorluarneqartariaqartut, taamaaliornikkullu sumiiffinni ataasiakkaani ineriartortitsinermut tunngavissiilluartariaqartut.

Siumut tassaavoq Kalaallit Nunatta imminut inuussutissatigut pilersornerunissaanut annertusaaqataallunilu nukittorsaaqataasoq. Tamatumani nunalerinermi, savaateqarnermi, nersutaateqarnermi uumasuuteqarnermilu nunap immikkoortuani nukittuffigut atorluarlugit. Nunattami namminiilivinnissaa pingaartikkaanni, taava Nunatsinni nammineerluta neqissaqarnikkut naatitallu naatissinnaasagut aallaavigalugit immitsinnut pilersornerunissarput angusariaqarmat.

Kommune Kujallermi ilinniartoqarfittut inissisimanitta inerisartuarneqarnissaa nangittumik sulissutigissavarput. Tamatumani nunanik allanik niueqateqarnermut, nalittorsaanerunissamut tunngasut, allamiullu oqaasiinik pikkoriffeqarnerulluta ilinniarfitsigut ingerlatsinissarput  ilungersuuteqarluta sulissuteqassaagut.

Taamatuttaaq sulissutigissavarput, Kujataani imartatinni pisassiiissutinik tulaassisussaatitaaneq aqqutigalugu Kommune Kujallermi suliffissat amerlisarneqarnissaat, soorlu raajanik tunisassiorneq eqqarsaatigalugu. Ilumoorsinnaanngilarmi pisuussutit taakku ilarpassui avaqqutiinnarluta iluaqutigineqarnerat, maani nunap immikkoortuani peqataatinneqarata.

Tamanna isumaqarpoq avatitsinni pisassiissutit tulaanneqartussaatitaanerisa attattuarnissaa ineriartortinneqarnissaalu anguniartuassagipput.

Taamatuttaaq Siumup kissaatigaa, takornariaqarnikkut ineriartortitsinermi periarfissarpassuusinnaasut timitalersorniarneqarneranni takornarialerisut nunaqavissut salliunneqarnissaat.

Sukat sisamat tunngavigalugit inuussutissarsiornermi Kommuni nammineq napatittoq pilersissavarput:

Aalisarneq, inuussutissalerineq, takornariaqarneq aatitassarsiornerlu.

Suliffissat amerlanerit pilersinnissaat suleqatigiit isumaqatigiissutaanni pingaarnernut ilaavoq.

Aalisagartassat pisassiisutigineqartut tamakkiinerusumik nunap immikkortuani pinngitsooratik suliarineqartarnissaat qulakkeerniarneqassaaq. Avataani pisassiissutigineqartunut, aalisartut nunap immikkoortuani najugaqartut pisassiissutinik pissarseqataasarnissaat anguniarlugu Siumut ilungersuuteqassaaq.

Neqi A/S ukioq kajallallugu tunisassiornissaminut periarfissinneqartariaqarpoq. Savaatillit Neqimut tunisartagaat amerlisartariaqarput, tassani SPS peqatigalugu isumasioqatigiinnermi siunniunneqartut savaateqarnerup akilersinnaanerusumik ingerlanneqarnissaanut innersuussutit toqqammavigalugit. Umimmaat tuttullu Neqimut tunineqarnissaat periarfissiisutigineqartariaqarput.

Nunatta inuussutissanik imminut pilersornerulernissaa pimoorullugu anguniarneqassaaq, tassani pineqarput naatitanik, kukkukuut manniinik, nersussuit, puulukit puisillu neqaannik aalisakkallu nerpiinik pilersorneq.

Takornariaqarnermik inuussutissarsiuteqarneq annertusaqqittariaqarpoq. Qaqortup Narsallu akornanni mittarfissaq piaartumik sananeqartariaqarpoq. Nunap immikkoortuani eriagisassanngortitassat piaartumik piviusunngortinneqartariaqarput, minnerunngitsumik aamma Nunarsuarmi eriagisat kingornussat pillugit UNESCO-p allattugaataanut ilanngunneqarnissamik qinnuteqaammut tunngassuteqartut timitalersornissaanut piareersaatit piaartumik aallartinneqartariaqarput.

Destination South Greenland (DSG) suleqatigilluarlugu, nunaqavissunik takornarialerinermut ingerlatsinissamut periarfissat annertusarneqartariaqarput. Taamatuttaaq nunap immikkoortuani Kujataani aallartisaanermut siunnersortinik pilersitsinissaq Siumup anguniarpaa.

Siumut atsitassarsiornermut pilersaarutit tapersersorluinnarniarlugit naatsorsuutigilluinnarlugulu, Kommune Kujallermi, nunap immikkortuani aatsitassarsiorneq aallartinneqassasoq, minnerunngitsumik pinngoqqaatsit qaqutigoortut aallaavigalugit piiaanissamik pilersaarutit piviusunngortinneqassasut: Taakkuusussaammata aamma inuussutissarsiornikkut annertuumik suliffippassuarnik nutaanik pilersitsisuusussat.

Kommuneqarfiup ingerlatsiviinik namminersortunngorsaaneq Siumut pingaartitaasa ilagilluinnarpaat. Kommuneqarfitta ingerlanneqarnerani isumalimmik namminersortunngorsarneqarsinnaasut namminersortunngorsarneqassapput.

Taamatuttaaq suleqateqarluarnitsigut pisortat suliffeqarfiutaasa amerlanerusut kommuneqarfitsinnut nussorneqarnissaat anguniassavarput. Nunatsinni nunap immikkoortuini naligiinnerusumik periarfissinneqarnissamut tamanna aqqutissat ilagimmassuk. Tamannami aqqutigalugu akileraarutitigut nalimmassaanermik pisariaqartitsineq annikillilerneqartussaavoq.

Suliffissanik sanaartugassanillu sinerissamut siammarterinerunissaq maanna katersuuffigineqarluni sulissutigineqalermat Siumut naammagisimaarlugulu isumalluarfigaa.

Kujataani arlariinnik mittarfiliornissanik Inatsisartut Naalakkersuisullu aalajangernikuunerat siunissamut neriulluarnermik isumalluarnermillu pilersitsivoq. Suliniutit taakku piviusunngortinneqarnissaat Siumup suleqataaffigissavaa.

Narsap Qaqortullu akornanni Atlantikukkoortaatinut mittarfiliortoqarnissaa Siumup tamakkiisumik tapersersorpaa. Tamatuma saniatigut aamma Narsami, Nanortalimmi Alluitsup Paanilu naannerusunik ujaraaqqanik qallikkanik mittarfiliortoqarnissaanut Siumut isumaqataalluinnarpoq.

Illoqarfinni tamani, nunaqarfittatsinnilu aqquserngit pitsaasuunissaat sulissutigineqassaaq. Taamatuttaaq illoqarfinni nunaqarfinnilu puttasuliat kommunip pigisaasa aserfallatsaaliorneqartuarnissaat Siumup anguniarpaa.

Nunaqarfinni illut sulliviit tulleriaarlugit suliarineqarnissaat Siumup sulissutiginiarpaa. 

Ikuallaaveqarnikkut aaqqiissuteqarnissaq tamakkiisumik Siumup sulissutiginiarpaa. Eqqakkat ikuallanneqarsinnaasut avatangiisinut peqqinnissamullu illersorneqarsinnaasumik suujunnarsinneqartassapput. Qaqortumi nutaamik ikuallaaviliornikkut kommunimi eqqakkat ikuallassinnaasut tamarmik ikuallanneqartassapput. Imaluunniit eqqakkat immikkoortitsereqqissaareernikkut umiarsuakkoortinnerisigut sumiiffinni allani ikuallaavinni isumagineqartassallutik.

Tamatuma saniatigut nangittumik eqqakkat immikkoortinneqartarnerisa annertusarnissaat, kiisalu eqqakkat immikkut eqqaavinnut immikkoortiterneqartarnissaat inerisarneqassaaq. Taamaaliornikkut qulakkeerniarneqassaaq eqqakkat sapinngisamik avatangiisinut akornusiinngitsumik ikuallanneqarsinnaanissaat.

Inuiaat namminiilivikkiartuaartut tassaassapput innuttaasut pisinnaasut nammineq inigisaminnut piginnittuunissaminnik pingaartitsisut. Taamaattumik suliniutit ingerlareersut annikillisinnagit Siumup ingerlateqqissavaa.

„20-20-60“-mik aaqqissuussineq, “Sanaqataalluni illuliorneq“-mik aaqqissuusineq kiisalu “attartortumiit piginnittumut“ aaqqissuussineq aqqutigalugit angerlarsimaffiup nammineq piginissaanut illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani periarfissanik atorluaasoqaqqullugu qaammarsaanermik suliaqartoqassaaq.

Namminersorlutik Oqartussat inissiaatiminnik taarsersuinissamut suliassaqarfimmi pilersaarutaat (sektorplan) isumaqatiginninniutigineqartussaq pillugu Siumup pingaartippaa inissiat piiarneqartussat amerlaqatiminnik nutaanik taarserneqartassasut – Kommunitta illoqarfittaani tamani.

Sanaartornermi atortussiassat nunatsinneersut annerusumik atorneqartalernissaat tapersersorneqassaaq, kiisalu nukissiuutit allat annerusumik atorneqalersinnaanerat qanoq periarfissaqartiginersoq eqqumaffigeqqissaarneqassalluni, ass. anorimik imaluunniit seqernup qinngornera atorlugu innaallagissiorneq il. il.

Kommuneqarfitsinni inuusuttunut ilinniartunullu kollegiat inissiallu minnerusut pilersinneqassapput.

Nunaqarfinni atuarfiit nutarteriffigineqarlutik aallartittut tulleriiaarinikkut naammassineqarnissaat sulissutigineqassaaq.

Siumup atuarfinnut meeqqerivinnullu ersarissumik anguniagaqartitsinissaq sulissutigissavaa. Siumut kissaatigivaa atuarfinni meeqqerivinnilu sulisut atorfillillu atukkamikkut pitsanngorsaavigalugillu nukittorsaavigineqarnissaat.

Illoqarfinni atuarfinni tamani isumaginninnermut siunnersortinik assingusumilluunniit ilinniarsimasunik sulisoqalernissaq Siumup anguniarpaa.

Ilinniartitsisut nunaqarfinni atuartitsiartorlutik angalasartussat pisariaqartinneqarput. Nunaqarfiit alimasissumik atuartitsiveqarnissamik (fjernundervisning) pisariaqartitsisut ingerlanneqassapput. Taamaasilluni meeqqat angusarisartagaat qaffassarniarneqassapput.

Siumup pingaartitaanut ilaalluinnarpoq Kulturitsinnik tammatsaaliinermi nunatta pissarititaasa atorluarneqartarnissaannut atuartitsinerunissaq.

Atuarfeqarnermut meeqqeriveqarfinnullu tamanut tunngatillugu ersarissumik politikkiliortoqassaaq. Taamatuttaaq nerisaqartarneq pillugu politikki ersarissoq pilersinneqassaaq.

Siumup pingaartippaa meeqqat angajoqqaami sulineranni toqqissisimanartumik paaqqutarineqarnissaat. Taamaattumik akiliutit suli apparteqqinnissaat, qinigaaffimmi matumani akisunerpaaq kr. 1.000,-nngortinnissaa sulissutigineqassaaq. Taamatuttaaq meeraaqqeriviit meeqqeriviillu nutaanngilisimasut taarsersorneqarnissaat, ullutsinnut naleqquttunik sanaartornikkut nutaanik pilersitsisoqassaaq. Suliaq tamanna tulleriaarinermi pingaartinneqassaaq.

Meeqqat Nunaqarfimmiut illoqarfinnut atuariartortussat illoqarfinni avatangiisunut nutaanut pinissaminnut piareersimalluartarnissaat qulakkiissallugu pingaaruteqarpoq. Meeqqat piginnaangorsarlugit toqqissisimasumik atualertarnissaat Siumup pingaartippaa. Taamatuttaaq illoqarfimmi atuarneranni paaqqutarineqarluarnissaat tamatigut qulakkeersimaneqassaaq.

Ilinniagaqarnerminnut atatillugu ilinniartut suliffinnik sungiusarfii amerlanerusut Kommune Kujallermi pilersinneqarnissaat Siumup sulissutigissavaa.

1. januar 2017 aallarnerfigalugu isumaginninnerup iluani pilersaarusiaq aaqqissuussaanerlu nutaaq, attuumassuteqartunit tamanit akuersaarneqartoq, tunngavigalugu isumaginninnerup iluani sullissineq ingerlanneqassaaq.

Inunnik isumaginninnermi peqqinnissakkullu kiffartuussineq inatsisit peqqussutillu naapertorlugit ingerlanneqartarpoq. Pingaartitaraarput kattuffiit susassaqartullu allat  peqatigalugit inatsisinik peqqussutinillu naleqqussaasoqartariaqaraangat tamanna anguniarlugu sulissuteqartarnissarput. Ilaqutariit siunnersorneqarnissamik pisariaqartitsisut piaartumik ikiorsiiffigineqartarnissaat anguniarneqarpoq, ilaatigut ilaqutariinnut ataatsimoortumik katsorsaarneqartarnissaat aqqutissiuullugu. Taamaasiornikkut meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissiisarneq aamma annikillisarneqassaaq.

Meeqqanik sumiginnaaneq, kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliornerit allatigullu atugarliortitsinerit Siumumiit akuerineqanngilluinnarpoq, inatsisitigut illersugaasumik kiffartuusineq tamatigut ingerlanneqassaaq.

Kommunitsinni Psykologinik aalajangersimasunik atorfeqartoqarnissaa pisariaqartinneqarpoq, taakku Kommune Kujalleq tamakkerlugu sulissapput.

Kommune Kujallermi ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmik pisariaqartitsineq malillugu pilersitsisinnaanissaq aqqutissiuunneqassaaq.

Pitsaaliuinermut siusissukkullu iliuuseqarnermut atatillugu ukiut tamaasa iliuusissamik pilersaarusiortoqartassaaq. Attuumassutilit ataatsimiititaliallu suleqatigiillutik immersueqataassapput.

Innarluutilinnut pitsaanerusumik neqerooruteqarfiunerusumik, assigiissaagaanerusunillu kommuuni neqerooruteqartariaqartoq Siumut isumaqarpoq. Angajoqqaat diagnosilinnik meerartallit piaarnerusumik sullinneqarlutillu aqqutissiuunneqartariqarput aamma.

Utoqqarnut siunnersortit illoqarfinni tamani pisariaqartinneqarmata suleqatigiit piviusunngortissavai, taakkuussammata utoqqartatta sutigut tamatigut pitsaasumik isumagineqarlutillu nuannersumik imaqarluartumik utoqqaanissaannik aqqutissiueqataasussat, inuiaqatigiinnullu tunniussassaannik isumannaareqataasussat.

Suliffissaaleqisut sulilerseqqinniarneqartut piginnaanngorsarneqartarnerat annertusarneqassaaq, taamaalillutik sulisinnaasutut isumalluutinut ilannguteqqissinnaaniassammata. Tamanna sulissutigineqassaaq aalajangersimasumik politikkeqarnikkut aammalu ataatsimiititaliat attuumassuteqartullu suleqatigiinnerisigut. Iliuuserineqartut aqqutigalugit qulakkeerniarneqassaaq innuttaasut suliffissaaleqisut imminut pilersortunngoqinnissat anguniarlugu sakkussanik tunioraaqataaffiginissaat.

Inuiaqatigiit atugarissaartut ilisarnaatigilluinnartarpaat kulturikkut sunngiffimmilu innuttaasut tamarmik uummarissumik peqataaffigilluarsinnaasaannik periarfissarissaartitsineq. Kulturi tassaasaaq Kommune Kujallermi innuttaasut katinngataat.

Kulturi inuiaqatigiinnik ataatsimoortitsisuuginnarani sunngiffimmilu sammisatut isigineqaannarani aamma avammut kiinnertarnermi takornariartitsinermilu inuussutissarsiornikkut pingaaruteqarluinnarmat Siumup ilisimaarilluinnarpaa.

Taammaattumik ukiuni tulliuttuni sisamani qulequtanngorlugit pingaarnertut sullisiginiakkagut makkuupput:

Kulturikkut illorsuup pilersinnissaa, kultur pillugu siumut takorluuisumik politikkikkut pilersaarusiornissaq, Kulturikkut, timersornikkut nipilersornikkullu suliallit isumasioqatigiisinneqarnissaat, Peqatigiiffinnik pikkorissaanerit annertusarnissaat, piginnaanilittagut illoqarfinniit nunaqarfinniillu paarlaaqatigiisittalernissaat, Nipilersornikkut sungiusarfiusinnaasunik pilersitsinissaq kiisalu Savaateqarnermik nunalerinermik katersugaasivimmik pilersitsinissaq.

Siumup pingaartilluinnagaa tassaavoq inuusuttut siunnersuisooqatigiinik pilersitsinissaq, taammaaliornikkut inuusuttortavut isummersortarnermikkut annertunerusumik sunniuteqaqataallutik politikkikkut peqataanerulernissaat anguneqassammat.

Ivigaasanik arsaattarfinnik kommunimi illoqarfiit tamarmik pisaarnissaannut suliniutit naammaassillugit suliarissavagut, nunaqarfinnilu multibanet pilersinnissaannut aqqutissiuussissalluta.

Ukiuni sisamani tulliuttuni timersornikkut anguniagassagut ilaatigut makkuupput:

Timersuutinik nutaanik ingerlatsilersinnaasut periarfissinnissaat, nunatsinni pissartanngorniunnerit kommunitsinni ingerlanneqarnissaat amerlisarnissaat, illoqarfiit nikittaallugit kujataani pissartanngorniutitsisalernissaq, sungiusaasut ilinniarsimasut/pikkorissarsimasut sapinngisamik sungiusaasuunissaat, sungiusaasut ajunngitsorsiaasa pitsanngorsartuarnissaat kiisalu pinnguartarfiit meeqqaniit inersimasunut pinnguarfigalugit timersorfiusinnaasut pilersinnissaat.

Atuareernerup kingorna meeqqat inuusuttuaqallu ornittagaani inuuniarnikkut ineriartuutaasunik anguniagaqarlutik siunertaqarnerusut pilersinneqassapput. Tamatumani illoqarfinni tamani nunaqarfinnilu atuarfiit atorluarnerisigut piviusunngortinneqassallutik.