airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax

Borgmester Stine Egede ukiortaami oqalugiaataa 2024

Asasakka Kommune Kujallermi innuttaasut, ukiortaami qamannga pisumik pilluangaaritsi!

Asasakka Kommune Kujallermi innuttaasut, ukiortaami qamannga pisumik pilluangaaritsi!

Nunarsuup ilaani eqqissiviilliornerit sorsuunnerillu pinerini uagut nunarput utoqqarsuaq ukiup taamaalinerani apummik qallersimalluni, assilissatullusooq eqqissinermik kiffaanngissusermillu takussutissaqarlunilusooq ippoq.

Tamatta oqartussaaqataanerput toqqissilluta atorsinnaagatsigu qujamasuutigissallugu eqqaamasassavarput, aamma ulluinnarni inuunitsinni pisartut annikitsut annertuullu qujamasuutigissallugit eqqaamasartigit.

Naak tupannartut alianartullu ilaanni nalaattaraluarlutigit nunami eqqissinartumiinnerput nuannaarutigisartigu. Immitsinnut mianerisarta, ilavut sunik atugaqarnersut nalusarpavut, immitsinnut qajassuuttarisa. Kommune Kujallermi kommunalbestyrelsimi qinigaaffik maanna qiteqqupparput. Politikkikkut anguniagarpassuagut ulapputigaavut, sulili suliassaqaqaagut.

2026-mi mittarfissarput piareertussaavoq. Tallineqarnissaa Naalakkersuisunut saaffiginnissutigaarput. Akissuteqarnissaallu pissanngalluta utaqqivarput. Nuupiluup tungaanut aqquserniortoqarnissaata pilersaarusiornissaa pillugu Namminersorlutik Oqartussat oqaloqatigaavut. Narsamut eqqaanullu angalanerup sivisussusaa aqqusineq piuviusunngorpat sivikinnerulissaaq, pisariaqavippormi. Illoqarfitta nunaqarfittattalu qaninneri takornarialerinernut assut atorluarneqarput. Ukiortaamiit takornarissat kommunitsinni tikiffigisartakkaminnut akiliisinneqartalissapput. Naalakkersuisut tusaaniarsimammatigut nuannaarpunga.

Ukiuni aggersuni, perusuersartarfilersuinernut, puttasulersuinernut eqqagassalerinernut kiisalu asimut avatangiisinullu iluaqutaasussanik pitsanngorsaanissamut periarfissagissaarnerulissaagut.

Inuussutissarsiorneq

2023-mi suliffeqarfiit attavigineri aalluppakka, tamannalu ingerlatiinnassavara.

Kommunimi suliffeqarfiit ukiuni aggersuni sanaartugassanik suliaqalernissartik qilanaarisinnaavaat, tassungalu atatillugu suliffeqarfiit tamaasa kaammattorusuppakka ilinniartoqarnissaminnik suli annertunerusumik aallusseqataaqqullugit.

Kommunip alliartornissaanut takorluugarput angussagutsigu tamatta atorfissaqartinneqarpugut. Kommuunitsinni aatitassarsiorfiit marluk, Nalunaq aamma Amitsoq piareersarneqaleruttorput. Taakku ukiuni aggersuni annertuumik sulisussanik pisariaqartitsiartuinnartussaapput.

Nunaqqativut pisinnaasut kaammattorusuppassi periarfissaq atorluarsiuk, aningaasarsiorfissat aalaakkaasut angallassisuuguvit, igaffimmiuuguvit, sulisartuuguvit allatulluunniit pisinnaaguvit periarfissaq annertuvoq.

Amerlanerpaat kommuunitsinniit sulisuusinnaappata kommunimut aningaasatigut iluaqutissaq annertunerusussaavoq.

Savaateqanermik piniarnermillu inuussutissarsiuuteqarneq

Silap allanngoriartornera asimi inuussutissarsiortunut amerlasuunut sunniuteqarpoq.

Ukioq manna novembarimi savaatilippassuit naatsorsuutiginngisamik aperujussuarnerata kingunerisaanik nalaataqarnerlupput, savarpassuit savaaqqallu qaqqani appussaapput.

Amerlasuut annaaneqarput. Savat appussaanerini suliffeqarfiit inuillu ikiuunnerannut qujaffigerusuppakka. Suliaq imaanaanngissimaqaaq aput issoqimmat, nunalu ujaasiffissaq annertulluni.

Ukiaq manna saarulliit akiinik appaasoqarnerani aalisartortavut nuna tamakkerlugu eqqugaapput. Kommunitsinni qujanartumik suliffeqarfik namminersortoq tunioraaviusoq akinik allannguinani ingerlatsivoq, taannalu Nanortalimmi Qaqortumilu iluaqutaavoq. Narsami aalisartut eqqugaasunut ilaapput.

Qaavatigut appanniarnerup nalaani patroninik pisiassaqartitaannginneq ajornartorsiortitsivoq. Naatitanik, aalisakkanik neqinillu pilersuisutsinnut pissaqartitsisarnissinnut tamassinnut qujarusuppunga, ukiumilu nutaami angusaqarluarnissassinnik kissaallusi.

Inunnik Isumaginnittoqarfik

Isumaginnittoqarfimmi ineriartorneq pingaarutilik aamma pisariaqarpoq. Isumaginninnikkut sullissinerup pitsanngorsarnissaa suliaraarput, ikiorsiineq pisariaqartinneqartoq piaarnerusumik pisarniassammat.

Angajoqqaat meeqqaminnik arsaagaasarnerisa ikilinissaat pisariaqarpoq, taamaammat siusinaartumik iliuuseqarnissaq allaqqunneqarsinnaanngilaq. Tamanna pissutigalugu ilaqutariit illui, taakkulu ilaqutariinnut tunniussarisinnaasaat ineriartortippagut.

Ilaqutariinnik aqqutissiuussineq pilersipparput, periutsimi uani susassareqatigiit tamarmik siusissukkut naapillutik ajornartorsiutip allivallaannginnerani ikiorsiineq katsorsaanerlu ingerlatilertarpaat.

Ornittakkat meeqqanit atorluarneqartarput, taamasillutik akissarsiffinni eqqissiviilliorfiusuniinnatik eqqissisimaarfissaqarput. Angajoqqaanut oqarusuppunga: Illit nammineq inuuninni meeqqavillu inuunerini pingaarnersaavutit. Imminut paarilluarit meeqqatillu paarilluakkit.

Utoqqaat amerlasuut ataqatigiilluarlutillu, peqqinnartunik sammisassaqartarput nuannersumillu ataatsimoorfeqartarlutik. Utoqqaat amerliartornerisa ilutigisaanik ulluinnarni suliassatigut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsineq annertusiartorpoq, ilaasalu kiserliorneq misigisarpaat.

Taamaammallu Inunnik sullissivinni sulisut amerlanerusut pisariaqartippagut. Taamaammat peqqinnartumik utoqqaanissamut qanoq iliuuseqarsinnaanitsinnik eqqarsaatersuuteqarsinnaavugut. Tamassi peqqinnartumik ukiumi nutaami anguniagaqarnissassinnik kissappassi! Inulerisugut pikkoreqisut utoqqarnik qanilaartumik sullissinerannut qamanngavik qutsavigerusuppakka.

Teknikkimut tunngasut

Ukiarmi Qaqortumi eqqaavik ikuallarujussuarpoq. Qatserisartugut kommuunitsinni pikkorissut qulimiguulimmillu angallassisartut namminersortut ikiuunneratigut ikuallanneq sukkasuumik qaminneqarpoq. Upalungaarsimasunut ikiuuttunullu tamanut qujanarujussuaq.

Ukiortaamiit ESANI illoqarfinnut pingasunut qaammammoortumik eqqagassanik aallertalissaaq Nunaqarfiit akuttunerulaartunik aallerfigineqartalissallutik. Savaatillittaaq peqatigalugit savaateqarfinnit saviminikunik aallertarnissamut pilersaarusiuleruttorpugut.

Atuarfeqarneq, meeqqeriveqarneq, kulturi, sunngiffik Majoriarlu

2023-mi kommunimi nuannaarutigaarput ilinniartitsisunik amerlanerusunik atorfinitsitsisinnaasimagatta. Atuarfiit ingerlalluarnissaat ilinniarsimasunillu ilinniartitsisunik atorfinitsitsinissarput assut pingaaruteqarput. Meeqqatta atuartuunerini ineriartornerisa qanimut malinnaaviginerisigut kiisalu atuariarnissaminnut qasuersimanissaat isumaginerisigut angajoqqaatut tapersersuisinnaalluarpugut.

Inerisaanermut ataatsimiititaliap meeqqerivinni, atuarfinnilu aqutsisut ineriartornissaat pingaarnersiorsimavaat, aqutsisummi sulisut pikkorissut atatiinnarnissaannut ineriartortittuarnissaannullu sakkussanik annertunerusunik peqarnissaat pingaartissimavaat.

Ukioq manna Nanortalimmi meeqqanik paaqqinnittarfiup sanaartornera aallartinneqassaaq. Qaqortumi aamma meeqqanik paaqqinnittarfimmik nutaamik sanasoqassasaaq, tamannalu pisariaqaqimmat nuannaarutigaara.

Kommunimi suliffissaaleqisut nunatta sinnera assigalugu ukiuni kingullerni ikiliartuinnavipput. Suliffeqarneq pingaaruteqartorujussuuvoq inuiaqatigiinnut tunniussaqaqataasutut peqataasutullu misigititsisarluni. Sumiluunniit suliffeqaruit; Qujanaq inuiaqatigiinnut nunattalu ineriartorneranut ullut tamaasa tunniussaqaqataasaravit.

Inuusuttunut ilissinnut oqarusuppunga: Tamassi atorfissaqartinneqarpusi. Ukiaq manna Majoriami klubbinilu ilasi naapisimaarpakka. Isertuannginnersi, qiimallusi sapiissuseqarnersi nuannaarutigaakka. Tulluusimaarutigaassi siunissamilu tamassi qaamangaartumik kissaappassi.

Ukioq manna aammaarluta timersortartuvut angusarissaarnermikkut nuannaarnermik, tulluussimaarnermillu tuniseqqipput. Tamassi pilluaqqoqqippassi. Timersoriartarneq, peqqinnartumik peqatigiinneq meeraanermiit ingerlassimagaanni inuunerup sinnerani pisuussutaasarpoq naliitsoq. Ikingutigiilersitsisarpoq allaat inuunerup sinneranut. Angajoqqaat ilissi tapersersuijuartarnissinnut qujanaq.

Aningaasaqarneq aamma ineqarneq

Qinigaaffimmi matumani aningaasatigut aqutsineq sukangasuumik ingerlatissallugu pisariaqarsimavoq. Akileraarutitigut isertitavut ukiuni kingullerni qujanartumik annertusiartorput. Missingersuusiortarnermullu inatsisip killiliinera aallaavigalugu isertitavut tamaasa atorsinnaanngilavut. Tamatuma kingunerisaanik kommuunimut akileraarutip 1 %-mik apparnissaa aaliangiupparput. Aningaasalli nakkutigilluarlugit ingerlatsisoqaraluartoq ineriartorneq aamma inissaqartariaqarpoq.

Sanaartornissanut kissaatit aallaavigalugit ukiut tallimat qulillu iluanni pingaarnersiugassat kommunalbestyrelsip aalajangiuppai. Utoqqarnut pisinnaanerusunut inissialiornerit, meeqqeriviit, sulisunullu inissiat  amigaateqigeqisagut aallartissavagut. 

Namminersorlutik Oqartussat Nanortalimmi Narsamilu inuusuttunut inissianik sanaartorlutik aallartissapput.

2024-mittaaq inissiaatitta INI A/S-imit aqunneqartut aserfallatsaalinissaannut nutarsarnissaannullu aningaasat 5-6 mio kr., - kommunip illuutinik piginnittutut iluanaarutai (kapitalafkast) - INI-mit atorneqartalissapput. Pingaaruteqaqaaq inissiaatitta ataavartumik aserfallatsaalineqarnissaat.

Tamatuma saniatigut kommunalbestyrelse 2024-mut Qaqortumi Qummumi sanaartorfigissaanissamut aningaasanik isumannaarivoq.

Naggasiullugu kommunalbestyrelsimi suleqatinnut, sulisunut tamanut kujataanilu inuunerissaarnissamut suliniuteqartut tamaasa qamanngavik qujaffigaassi. Aammattaaq piumassutsiminnik assigiinngitsutigut suliniuteqartartunut qujanaq.

Minnerunngitsumik ukiumi qaangiuttumi nunaqqatigilersimasavut kommuunitsinnut tikilluangaaritsi.

Qanortoq ukioq nutaaq tamatsinnut peqqinnermik atugassaqartitsigili.

 

Borgmester Stine Egede

Kommune Kujalleq

1. januar 2024